Aamupäivän ratoksi saatettuamme vanhemmat rautatieasemalle päätettiin pistäytyä lounaalla Hodarissa ja Hummerissa. Edellisenä sunnuntaina kävimme ensimmäistä kertaa kokeilemassa ravintolaa, joka on vielä kohtalaisen tuore tapaus Helsingissä, vaikka sen perustajat (Henri Alén ja Timo Linnanmäki) ovatkin jo vanhoja kettuja ja tuttuja ravintola Murusta ja naapurin Pastiksesta.Edellisellä kerralla sunnuntaina käydessä tarjolla oli vain sunnuntai-brunssi menu kuuman koiran ja lisukkeiden merkeissä. Lisukkeissa olikin tarjolla perus aamupalan ainekset: munakokkelia, paistettu tomaatti, papuja, ranskanperunat ja pekonia. Rasvaa rasvalle. Tämä ei erityisemmin säväyttänyt enää yhden aikaan iltapäivällä ja koko lysti kustansi vielä 20e per naamari. Helsingistä saa kyllä 20 eurolla ihan kunnolisenkin aamupalan. Mieltä hieman rauhoitti talon tarjoama lasi skumppaa pronssimitalin kunniaksi.
Nälkä ajoi kuitenkin antamaan uuden mahdollisuuden. Sisään vyöryessä tarjoilija huomasi meidät heti ja toivotti persoonallisen iloisesti tervetulleeksi.Menu oli simppelisti seinälle liitutauluun kirjoitettu. Vaihtoehtoina oli liha, kala ja vege, sekä "basic dogi".
Lyhyt ja ytimekäs.
Kaupat sai tehtyä nopeasti ja tarjoilija osasi suositella viinejä suppeasta, mutta mielestäni tarpeeksi laadukkaasta valikoimasta. Tarjolla oli punaista, valkoista ja shamppanjaa. Oluestakin löytyi ainakin Brooklyn lageria ja Laitilan mallasta. Jätin viinin hyllyyn ja tilasin tuopin Kukkoa.
Pöydässä ei tarvinnut kauaa istuskella tyhjin käsin. Ympärillä ehkä puolen tusinaa ihmistä odotteli vielä eväitään, jotka järjestyksessä olivat kaikki meitä ennen paikalle saapuneet. Meni ehkä reilu viisi minuuttia kunnes kameraa sai alkaa virittelemään ampumakuntoon sapuskan saapuessa.
Ruoka oli hyvää. Söimme molemmat chorizo-octo dogit ja lisukkeina jaettavat parmesaaniranskalaiset ja coleslaw -salaatin.
Kanniston leipomon pullat oli tungettu huolella täyteen reippaankokoisia chorizo-lastuja (ihan sitä itseään), pieniä baby mustekaloja, sekä majoneesia, minkä otaksun olleen mustekalan musteella maustettu. Lisäksi oli tietysti se nakki (Perniöstä) ja paahdettua sipulia.
Parmesaaniranut olivat ihan hyviä, mutta coleslaw oli hieman mautonta. Se olikin lähinnä kaalia, porkkanaa ja majoneesia, eikä juuri tarjonnut lisäarvoa kokonaisuudelle. Pieni pyöräytys limeä tai muuta twistiä olisi kohdallaan. Tunnustusta täytyy antaa kuitenkin talon ketsupista, mikä oli positiivinen ylläri.
Ateriasta tuli sopivan täyteen. Ensi kerralla, ehkä lounasruoaksi pelkkä dogi olisi riittänyt tämän kokoiselle kääpiölle. Yhteenvetona kuitenkin palvelu jatkui ravintolan muutenkin leikkisää linjaa ja onnistui samalla olemaan asiantuntevaa ja hyvin huolehtivaa. Lounaan rauhottuessa tarjoilija tuli vielä lyhyen sananvaihtomme jälkeen esittelemään seinän kirjahyllyssä lojunutta vanhaa yläasteen keittokirjaa, mistä löytyi ohje mm. Jugoslavialaisille lihapullille. Mainittaakoot ettei Helsingistäkään saa moista herkkua. Lähtiessä jäi hyvät fiilikset varsinkin paikan persoonallisuudesta, mistä kiittäminen ammattitaitoista ravintolahenkilökuntaa. Tulen todellakin uudestaan!
Menu:
Octo-chorizo dog 8,50e + lisä juusto 1e
Parmesaaniranut 4e
Coleslaw 4e
Kukko lager 6,40e
Cola-light 2,90
Hintalaatusuhde oli mielestäni lounaalle ihan ok. Helsingissä syö saman henkisen lounaan kyllä alle kymmeneen euroon. H&H laskuttaa kilpailijoihin verrattuna laadusta ja palvelusta 3-4e enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti