Lampaan tärkeydestä

Syksyn satoa

Näin syksyn kynnyksellä alkaa lihatiskeille ilmestymään lampaanjauhelihaa, mikä varsinkin kesäisin on hieman harvinaisempaa. Karitsat kun kalliimman kilohinnan takia tuppaavat päätymään lihoiksi enne kuin ehtivät varttua kypsään ikään. Syksyisin lampaita teurastetaan enemmän ennen kuin ne siirretään talvehtimaan lampolaan.

Jo muinaiset foinikkialaiset

Muinainen foinikialainen

Ihminen kesytti lampaan Välimeren alueella ja Lähi-Idässä arvioilta noin 11000 vuotta sitten. Lampaasta saatiin villaa, rasvaa, lihaa ja maitoa. Arvellaanpa, että kiitos juuston valmistuksen kehittämisestäkin kuuluu osittain lampaille, joita hoitaneet paimenet kantoivat maitoa lampaiden vatsalaukuista tehdyissä leileissä, jossa se vatsan entsyymien takia oli muuttunut lämpimässä juustoksi.

Jalostuksen edetessä lampaan turkki muuttui pitkäkarvaisesta kähertäväksi villaksi. Villasta opittiin valmistamaan lankaa jo noin 8000 vuotta eaa. Lammas sai Lähi-idän kulttuurissa vahvan roolin nimenomaan villan takia. Lisäksi se alettiin sekoittaa uhrikultteihin ja uskonnollisiin symboleihin. Raamatussakin lammas mainitaan 661 kertaa!

Rooman aikana lampaiden jalostus jatkoi voittokulkuaan ja keskiajalla kehitetyt kangaspuut tekivät villakankaiden tuottamisesta entistä tehokkaampaa. 1767 kehitettiin Englannissa ensimmäinen kehruukone Spinnig Jenny, joka käynnisti villakankaiden teollisen tuottamisen. 

1700-luvun lopulla kutomateollisuus rantautui myös Suomeen. 1800-luvun alussa Suomeen tuotiinkin lisää lampaita Skotlannista, Englannista ja Islannista. Kehitystä Suomessa haittasi kuitenkin Eurooppalaisten halvempien tuontivillojen markkinavaltaukset.

Lampaiden laskeminen zzZzz...

Suomenlammas

Nykyisin maailmassa lampaita on yli miljardii. Pelkästään Australiassa niitä on oli 120 miljoonaa. Suomessa niitä on tänä päivänä noin 130 000. EU-jäsenyys on Suomessa muokannut lammastaloutta samanlailla kuin maito- ja muuta lihataloutta. Tilojen määrä on vähentynyt, mutta koot kasvaneet. Lampaiden määrä onkin noussut vuoden 2002 96 000 lampaasta nykyiselle tasolle. Tästä kiitos kuuluu 2000-luvulla alkaneelle kiinnostukselle lampaanlihaa ja varsinkin 2010 jälkeen karitsanlihaa kohtaa. 
Suomessa kulutettiin 2011 vuoden aikana kuitenkin vain 3,4 miljoonaa kiloa lampaanlihaa, kun esimerkiksi nautaa syötiin 96 miljoonaa kiloa! Henkeä kohden lammasta syödään Suomessa noin 600g vuodessa.

Ruokatuotteena

Karitsa teurastetaan yleensä 5-7kk ikäisenä 40-kiloisena. Lihakaritsojen elinkaari on melko lyhyt ja ne kasvavatkin yleensä sisällä. Ennen teurasauton saapumista karitsat siirretään lastauskarsinoihin pari päivää aikaisemmin. Niitä liikutellaan stressin välttämiseksi enimmillään 15 yksilön ryhmissä. 

Lampaanliha on keskeinen proteiini Välimeren ja Pohjois-Afrikan keittiöissä. Lampaassa on myös ominainen makunsa ja se tykkääkin saada rinnalleen hieman erilaisia makuja kuin naudan- tai porsaanliha.

Korianterin siemen

Fenkolin siemen

Kumina

Kotikeittiössä voikin kokeilla välimerellisiä makuja, jotka sopivat mainiosti budjettitietoiselle kokkaajalle. Lampaanjauhelihan kilohinta huitelee siinä kympin kantturoissa. Mausteita kannattaa käyttää ja lampaalle soveltuvat hyvin tuore mintun lisäksi monet kuivamausteet, kuten fenkolin siemenet, kaneli, korianterin siemenet ja kumina. Siemeniä kannattaa paahtaa ennen käyttöä lihan maustamiseen, jolloin niistä saa eniten makua irti. Paahtamisen voi tehdä kuivalla pannulla, kun varoo polttamasta niitä, tai uunin lämmityksen yhteydessä noin 15min/150C. Paahtaessa kannattaa aina tehdä isompia määriä kerralla, ettei uunia tarvitse lämmittää moneen kertaan. Paahdettuna sieminissä aromi säilyy hyvänä noin pari viikkoa ilmatiiviissä rasiassa.

Tsemppiä serviisiin!


Lähteet: 
Takala, M. ja Remes, M. H&K Ruokatalo. 2013. Liha. Porvoo. Readme.fi
Uusitalo, Antti. 2011, Juustot & Juomat. Porvoo. Readme.fi