sunnuntai 31. elokuuta 2014

Kotikeittiössä: Sitruunabroileria ja sumakkia

Vapaapäivä tarjoaa hyvän syyn avata puuhapullo ja siirtyä touhuilemaan hieman ylimääräistä keittiön puolelle. Paras fiilis kotona ja töissä kokkaillessa tulee, kun onnistuu hyödyntämään kauppareissulta mukaan lähteneet romut viimeistä osaa myöten. Tänään epistolassa broileria jämäkässä välimerihenkisessä sumakkimarinaatissa. Kylkipuhteina 60 sekunnin hunajamajoneesia, rakuunaporkkanaa ja halloumi-juustoa.

Broilerit ostan himaan kokonaisina ja maustamattomina. Nykyään kaupan lihatiskit tarjoavat aika hintsusti lintuja tuoreena. Yleensä esim. Sokkarilta saakin vain valmiiksi grillattua "broiskua". Omani hain Hakiksen aasiakaupan pakastealtaasta. Lintuja voi ostaa kerralla useampiakin. Suosin kerrallaan ainakin kahta lintua, mikä mahdollistaa samalla kanaliemen keittelyn pakkaseen. Oma henkilökohtainen hiilariheikkouteni on risotto ja siksipä litra kanalientä kuuluu pakkasen kiintiövarustukseen.
Sumakki on sumakkipensaan marjoista jauhettu pippurisen kirpeä mauste. Sitä saa etnisistä kaupoista, sekä hyvin varustelluista ruokakaupoista.

Setin voi valmistaa grillissä, sikäli kun loppukesä tarjoaa vielä hyviä kelejä. Tällöin kannattaakin suosia ruoanvalmistusoluita keittiöpunkun sijaan. Valmistan oman vedokseni kuitenkin UPO:lla. 
Nyt kuitenkin hihat ylös, essu eteen ja seviisivaippa kireälle.
Marinaadi on hyvä tehdä etukäteen ja antaa makujen tasottua viileässä, esim. yön yli. Hätätilanteessa jätä lillinki pöydälle puoleksi tunniksi.
Tee broilerin nahkaan viillot rintaan, selkään ja jalkoihin. 
Hiero marinaadi lintuun huolellisesti. Keskity hieromaan makua myös nahan alle, takin sisään ja taskuihin viiltojen kohdalta. Nosta lintu muovipussiin maustumaan yön yli jääkaappiin, tai pariksi tunniksi "temperoitumaan" pöydälle.

Tee viillot lintuun ja poista "nipukka" ahterista
Marinadi yhdelle linnulle

2rkl kuminan siemeniä
2rkl corianterin siemeniä
1rkl fenkolin siemeniä
1 rkl sumakkia
Paahda kaikki siemenet pannulla tai uunissa ja riko huhmareessa (150C/15-20min)
1 puntti tuoretta korianteria
1 sitruuna
suolaa (n. 8g)
Rypsiöljyä

 Lisää sitruunankuori raastettuna, sekä loput kuivat aineet. Lisää öljy muutamassa erässä samalla sekoittaen.

Laita vesi kiehumaan ainakin 5 litran kattilaan.

Jos marinoit lintua jääkaapissa, ota se hyvissä ajoin (1-2 tuntia) pöydälle lämpiämään. 
Ota broileri marinaadista ja halkaise se keskeltä selkäpuolta riuskasti kahtia. Poista samalla pieni nipukka peräaukon tuntumasta. Kun vesi kiehuu nosta puolikkaat kattilaan ja peitä kannella. Jos aiot tarjoilla linnun välittömästi laita uunin grillivastus lämpiämään 250C. Keitä "hiljaa hymyillen" 15-20 minuuttia. Poista lusikalla pinnasta harmaa vaahto ja nosta lintu kylvystä. Voit tarkastaa kypsyyttä paksuimmasta kohdasta lihaa ja keittää tarvittaessa hieman pidempään. Muista kuitenkin, että lintu kypsyy hetken aikaa vielä kylvystä tultuaan, sekä uunissa. Kun lintu on hetken jäähtynyt poista käsin puolikkaista keskivartaloista luut..

(Ota potta liedeltä ja lisää sinne muutamia kokonaisia mustapippureja, sekä pari laakerinlehteä. Siirrä kattila syrjään. Nosta luut liemikattilaan ja jätä porisemaan kunnes lientä on puolet jäljellä (n. litra). Siivilöi liemi joko tiheän kastikesiivilän tai kuituliinan läpi, jäähdytä ja pakasta.)

Jos lintu on kypsä luut irtoavat vaivatta työntämällä sormet kylkiluiden alle ja taivuttamalla ne irti. Poista myös "toivomusluu" kaulasta. Tunnustele kevyesti sormilla lopuksi jäikö lihaan ylimääriäistä. Reisi- ja siipiluista ei kannata tässä vaiheessa välittää.

Maista lihasta suola ja lisää tarvittaessa. Nosta lihat pellille, tai vuokaan, nahkapuolet ylöspäin. Sipaise nahkaan voita ja nosta lihat uuniin aivan kuuman vastuksen alle reiluksi viideksi minuutiksi, tai kunnes pinta saa väriä.  Tarjoa koivet hunajamajoneesin kera.

Hunajamajoneesi


1 rkl sinappia
1 keltuainen
3rkl valkoviinietikkaa tai vaaleaa balsamicoa
3rkl juoksevaa hunajaa
suolaa, mustapippuria
n. 4dl rypsiöljyä

Laita aineet sauvasekoittimen lieriökuppiin. Kaada lopuksi öljy varovaisesti nauhana lusikanvartta pitkin päälle. Anna asettua hetki, jotta öljy nousee pintaan. Paina sauvasekoitin pohjaa vasten ja odota taas hetki. "Poraa" majoneesia pohjasta ylöspäin nostamalla sauvaa hitaasti ylöspäin kupissa. Poraa kunnes massa on tasaista. Tarvittaessa lisä öljy paksuntaa ja vesi ohentaa majoneesia. Maista suolan ja hunajan määrä ja lisää tarvittaessa. 

Rakuunaporkkanat ja halloumi

1 porkkana (per ruokailija)
1 pkt halloumia (200g)
1 puntti tuore rakuunaa
juoksevaa hunajaa
suolaa
voita
öljyä (rypsi- tai extra virgin oliiviöljyä

Laita pannu kuumenemaan. Leikkaa porkkanasta ohuita lastuja tai kuutioita. Leikkaa halloumi kuutioiksi.

Muista että halloumi on voimakkaan suolaista. Lisää paistaessa suolaa vain hieman porkkanoille.

Lisää öljy pannuun ja nokare voita. Aseta halloumikuutioit pannulle ja paista niihin hieman väriä. Lisää porkkanat ja freesaa porkkanoita hetki. Heitä sekaan hienonnettu rakuuna ja vähän suolaa. 
Lusikoi tarjoiluastiaan.

Tarjoa koko setti omista astioistaan tai kivasti broileri vaditettuna rakuunaporkkanapedille.



PS. Nappaa kauppalistasta puhelimeen kuva!
Tsemppiä serviisiin!

Keittiökomerossa:
suolaa

mustapippuria
extra virgin -oliiviöljyä
rypsiöljyä
juoksevaa hunajaa
valkoviinietikkaa
voita

Kauppalista:
Porkkanoita
Puntti rakuunaa
Puntti korianteria
Sitruuna

Kananmunia
Halloumi-juustoa
Sinappia

1-2 kokonaista broileria
korianterin-
kuminan-
fenkolinsiemeniä
sumakkia

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Kotikeittiössä: Kofta Kebab, tomaatti-härkäpapu cassoulet

Koska olen hyvin kausiluonteinen liikkuja on kropasta pidettävä huolta muutoinkin kuin vain lenkkipolkua kuluttamalla. Lisäksi olen viime aikoina huomannut, miten paljon vehnän ja tärkkelysten vähentäminen ruokavaliossa on laskenut sitä kuuluisaa "kaljamahaa" tai keskivartalon turvotusta. Vehnän syöminen, varsinkin lounaalla, tuntuu vetävän niin veteläksi ettei töiden jatkamisesta tule oikein enää mitään.
 Tästäpä syystä valmistan paljon Välimerihenkistä sapuskaa kotona. Pidän makumaailmasta, jonka se tarjoaa sekä yksinkertaisuudesta. 
Härkäpapua saa nyt palkoina kaupasta ja sitä kannattaakin hyödyntää ruoanvalmistuksessa kasvikunnan hyvänä proteiinina. 


Härkäpapuja

Kofta Kebab

3-4 annosta

500g lampaanjauhelihaa
2-4 valkosipulin kynttä (mausta riippuen)
1-3 chiliä hienonnettuna, siement poistettuna(mausta riippuen)

2rkl kuminaa
1rkl fenkolin siemeniä
1rkl korianterin siemeniä
Suolaa (n. 8g)

Extra virgin öliiviöljyä

(Tuore minttua hienonnettuna)


"Aikasemmin jätin vaan lounaan väliin, mikä johti siihen ettei aamuvuoron jälkeen enää juuri ollut paukkuja lähteä käymään esimerkiksi kuntosalilla. Nykyään tankkaan aamupäivän ja päivän lähinnä rasvaa ja proteiinia ja hoitelen hiilarit vasta illalla ennen nukkumaanmenoa."



Cassoulet

 300g Hyväntuoksuisia kirsikka- tai tavallisia tomaatteja
1-2 Avocadoa (syöntikypsiä)
300g härkäpapua (brutto)
Punasipuli
Lime
Saksanpähkinöitä
(Tuore minttua)

Hyvää vaaleaa viinietikkaa tai balsamicoa
Extra neitsyt oliiviöljyä
Suolaa, sokeria, pippuria


"Kotiruoanlaitossa meillä molemmat ovat täysin samalla kannalla. Hiilarien vähentäminen ja päivällä lähes kokonaan pois jättäminen on loppuen lopuksi helpottanut ruoan laittoa. Ei tarvitse enää miettiä keittääkö riisiä, pastaa, vai perut. Riittää kun lohkoo askeettisimmillaan vähän tomaattia ja kurkkua lautaselle tai nostaa lusikallisen raejuustoa."


Valmistus


  1. Ota liha ajoissa temperoitumaan jääkaapista. Paahda siemenet ja hienonna ne morttelilla. Laita mortteliin myös raastetut valkosipulin kynnet, hienonnettu chili ja suola (ja jos käytät minttua).
  2. Hiero kumihanskat kädessä tai puhtailla käsillä mausteet ja tilkkä öljyä lihaan. Jätä pöydälle maustumaan >30min
  3. Laita vesi kiehumaan pavuille. Ennen papujen keittämistä lisää suolaa ja voita
  4. Kuori härkäpavut valmiiksi. Kun vesi kiehuu keitä papuja 10minuuttia ja jäähdytä kylmällä vedellä.
  5. Halkaise kirsikkatomaatit ja hienonna punasipuli
  6. Valmista vinegretti lisäämällä ruokalusikalliseen etikkaa ja limen mehuun noin kolme hyvää lusikkaa öliiviöljyä. Sekoita voimakkaasti mukaan suola, sokeri ja mustapippuri. Maistele hapokkuutta ja lisää öljyä tarvittaessa.
  7. Halkaise avocadot ja poista kivi lusikalla. Kaavi liha pois kuoresta varovasti lusikkaa hyväksi käyttäen ja kuutioi avocadot sekä punasipuli vinegrettiin.
  8. Juuri ennen tarjoamista yhdistä tomaatit, pavut ja saksanpähkinät vingrettiin.
Lihan paistaminen

Maista lihan suolaisuutta. Ota oliiviöljyä pieneen kuppiin pöydälle ja valmistaudu pyörittelemään liha "muniksi".
Kumihanskat kädessä pyöritä lihasta tiivis pullapötkö pöydälle ja leikkaa siitä samankokoisia (n. 60g) paloja. Kasta möykky öljyssä ja pyörittele paloista tiiviitä ja kananmunanmuotoisia. 
Paista kebabeja kuumalla öljytyllä pannulla noin minuutin puolellaan, kunnes niissä on reilu paiston väri. Nosta kebabit vuokaan ja paista uunissa keskilämmöllä (150C) muutama minuutti, tai kunnes pinta tuntuu sormeen kimmoisalle. Anna vetäytyä liinan alla pari minuuttia ennen tarjoamista. 
Tarjoa lihat cassoulet-pedillä ja pyöräytä päälle hieman suosikki oliiviöljyäsi ja koristele mintun kukinnoilla.




Kaapissa:

Sokeria, suolaa, mustapippuria, Extra virgin -oliiviöljyä, viinietikkaa tai balsamicoa.

Kauppalista:

1-2 Avocadoa
Rasia (250-300g) hyväntuoksuisia kirsikkatomaatteja
Valkosipulia
Punasipulia
Limeä
Härkäpapuja
1-3 Chiliä
(Tuore minttua)

500g Lampaanjauhelihaa
1 pss Fenkolin siemeniä
1 pss korianterin siemen
1 pss kuminaa
Saksanpähkinöitä

Lampaan tärkeydestä

Syksyn satoa

Näin syksyn kynnyksellä alkaa lihatiskeille ilmestymään lampaanjauhelihaa, mikä varsinkin kesäisin on hieman harvinaisempaa. Karitsat kun kalliimman kilohinnan takia tuppaavat päätymään lihoiksi enne kuin ehtivät varttua kypsään ikään. Syksyisin lampaita teurastetaan enemmän ennen kuin ne siirretään talvehtimaan lampolaan.

Jo muinaiset foinikkialaiset
Muinainen foinikialainen

Ihminen kesytti lampaan Välimeren alueella ja Lähi-Idässä arvioilta noin 11000 vuotta sitten. Lampaasta saatiin villaa, rasvaa, lihaa ja maitoa. Arvellaanpa, että kiitos juuston valmistuksen kehittämisestäkin kuuluu osittain lampaille, joita hoitaneet paimenet kantoivat maitoa lampaiden vatsalaukuista tehdyissä leileissä, jossa se vatsan entsyymien takia oli muuttunut lämpimässä juustoksi.

Jalostuksen edetessä lampaan turkki muuttui pitkäkarvaisesta kähertäväksi villaksi. Villasta opittiin valmistamaan lankaa jo noin 8000 vuotta eaa. Lammas sai Lähi-idän kulttuurissa vahvan roolin nimenomaan villan takia. Lisäksi se alettiin sekoittaa uhrikultteihin ja uskonnollisiin symboleihin. Raamatussakin lammas mainitaan 661 kertaa!

Rooman aikana lampaiden jalostus jatkoi voittokulkuaan ja keskiajalla kehitetyt kangaspuut tekivät villakankaiden tuottamisesta entistä tehokkaampaa. 1767 kehitettiin Englannissa ensimmäinen kehruukone Spinnig Jenny, joka käynnisti villakankaiden teollisen tuottamisen. 

1700-luvun lopulla kutomateollisuus rantautui myös Suomeen. 1800-luvun alussa Suomeen tuotiinkin lisää lampaita Skotlannista, Englannista ja Islannista. Kehitystä Suomessa haittasi kuitenkin Eurooppalaisten halvempien tuontivillojen markkinavaltaukset.

Lampaiden laskeminen zzZzz...


Suomenlammas
Nykyisin maailmassa lampaita on yli miljardii. Pelkästään Australiassa niitä on oli 120 miljoonaa. Suomessa niitä on tänä päivänä noin 130 000. EU-jäsenyys on Suomessa muokannut lammastaloutta samanlailla kuin maito- ja muuta lihataloutta. Tilojen määrä on vähentynyt, mutta koot kasvaneet. Lampaiden määrä onkin noussut vuoden 2002 96 000 lampaasta nykyiselle tasolle. Tästä kiitos kuuluu 2000-luvulla alkaneelle kiinnostukselle lampaanlihaa ja varsinkin 2010 jälkeen karitsanlihaa kohtaa. 
Suomessa kulutettiin 2011 vuoden aikana kuitenkin vain 3,4 miljoonaa kiloa lampaanlihaa, kun esimerkiksi nautaa syötiin 96 miljoonaa kiloa! Henkeä kohden lammasta syödään Suomessa noin 600g vuodessa.

Ruokatuotteena


Karitsa teurastetaan yleensä 5-7kk ikäisenä 40-kiloisena. Lihakaritsojen elinkaari on melko lyhyt ja ne kasvavatkin yleensä sisällä. Ennen teurasauton saapumista karitsat siirretään lastauskarsinoihin pari päivää aikaisemmin. Niitä liikutellaan stressin välttämiseksi enimmillään 15 yksilön ryhmissä. 

Lampaanliha on keskeinen proteiini Välimeren ja Pohjois-Afrikan keittiöissä. Lampaassa on myös ominainen makunsa ja se tykkääkin saada rinnalleen hieman erilaisia makuja kuin naudan- tai porsaanliha.


Korianterin siemen
Fenkolin siemen
Kumina


Kotikeittiössä voikin kokeilla välimerellisiä makuja, jotka sopivat mainiosti budjettitietoiselle kokkaajalle. Lampaanjauhelihan kilohinta huitelee siinä kympin kantturoissa. Mausteita kannattaa käyttää ja lampaalle soveltuvat hyvin tuore mintun lisäksi monet kuivamausteet, kuten fenkolin siemenet, kaneli, korianterin siemenet ja kumina. Siemeniä kannattaa paahtaa ennen käyttöä lihan maustamiseen, jolloin niistä saa eniten makua irti. Paahtamisen voi tehdä kuivalla pannulla, kun varoo polttamasta niitä, tai uunin lämmityksen yhteydessä noin 15min/150C. Paahtaessa kannattaa aina tehdä isompia määriä kerralla, ettei uunia tarvitse lämmittää moneen kertaan. Paahdettuna sieminissä aromi säilyy hyvänä noin pari viikkoa ilmatiiviissä rasiassa.


Tsemppiä serviisiin!


Lähteet: 
Takala, M. ja Remes, M. H&K Ruokatalo. 2013. Liha. Porvoo. Readme.fi
Uusitalo, Antti. 2011, Juustot & Juomat. Porvoo. Readme.fi





lauantai 23. elokuuta 2014

Ravintolakokemus: Lounasta Rivolissa

Mentiin Jennin kanssa Nyt -liitteen artikkelin perässä extempore lounaalle. Helsingin legendaarisen ravintoloitsijan Ragni Rissasen edelleen luotsaama ravintola on ollut toiminnassa vuodesta -62 saakka. Rissanen itse on ohittanut jo 80 ikävuoden kunnioitettavan merkkipaalun, mutta vasta kymmenen vuotta sitten on jättäytynyt pois linjatyöstä.

Tänään tarjolla oli kaksi eri vaihtoehtoa niin alku-, kuin pääruoallekin. Hetken äimistelyn jälkeen päädyimme samoihin vaihtoehtoihin. Alkuruoaksi oli tulossa sammankonreisiä ja pääruoalle karitsaa. Päätimme ottaa myös 12cl 2010 Riojaa karistalle kyytipojaksi. Nälkä oli jo melko karmea. Onneksi tarjoilija toi heti pöytään korin leipää veden kera. Palvelu oli alun alkaen huomaavaista. 

Sisustus Rivolissa on Jugend/Art noveau -henkinen ja miellyttävän kodikas. Pöytiä koristivat kolmihaaraiset kynttiläjalat, jotka olivat tulilla jo lounaan aikana.  Useita pöytiä koristivat myös tyylikkäät Tiffany-valaisimet. Baaritiskillä oli iso kuparinen shamppanja-kuuleri, jonka kyljessä riippuvat lasit. Salia hoitivat lounaalla kaksi vanhaa sotaratsua, jotka varmoista liikkeistä päätellen olivat olleet talon palveluksessa jo pitkään. 

Alkuruoka tuli suhteellisen nopeasti. Frityyritaikinassa pyöritellyt sammakonreidet olivat rapeita ja mehukkaita. Lautasella oli lollo rosso -salaatista tehty peti, mutta ilman suolaa, pippuria tai öljyä sen varsinainen kulinaarinen funktio jäi vähän epäselväksi. 

Pääruoan viinikaato seurasi heti alkupalojen pois "plokkaamista". Vaikutuksen teki tarjoilijan huomaavaisuus käyttää mini-dekantereja, johon pääruoan viini kaadettiin jo alkuruokien aikana. Tanniininen Rioja oli saanut haukata happea hetken aikaa ennen lasiin kaatoa. 

Pääruoan karitsa toimitettiin myös rivakasti pöytään. Prässi oli mehukasta ja hyvin valmistettu. Kare oli ihan hyvä medium+. Siinä rajoilla ettei ollut mennyt sitkeäksi. Vuohenjuustoperunaa lautasella melko reilusti. Peruna oli ihan hyvää, vaikka oli hieman päässyt kuivamaan. 

Jälkkäri tuli jo hieman turhan nopeasti pääruoan perään. Ravintolassa oli ehkä kymmenkunta ihmistä meidän lisäksi, eikä ollut mitään erityistä syytä tykittää ruokaa pöytään sitä vauhtia. Alkuroan rasvaiset sammakonreidet ja pääruoan reilu annos karitsaa, sekä perunajytky olivat jo vallanneet suurimman osan pötsin alasta. Jälkiruoka oli hieman pettymys. Se oli käytännössä kermaa kermalle. Mansikat ja minttu peittivät alleen maitovanukkaan hennon maun ja vanukkaan niskaan pyöräytetty kerma "genelli" oli seisonut jääkaapissa jo hyvän tovin. Positiivista oli kuitenkin jälkkärin sopivan pieni koko ja hyvä ajatus pienestä jälkimakeasta, mikä minusta on juuri passeli lounaalle. 

Kokonaisuutena ruoka ja juoma oli varmasti hintansa väärti. Pientä viilausta vaille elämyspisteet olisivat olleet myös huiketa. Ikävä kyllä tällä kertaa palvelu tuntui päättyneen ja henkilökunta kaikonneen illallisvalmisteluihin ennen aikojaan. Meidän lähtiessä ravintolasali oli jo tyhjä ja tullessa narikkaan otetut takit sai käydä itse noutamassa. Harmillista kyllä omat kiitokset lounaastakin kaikuivat tyhjään saliin. 

Menu 27,80e
Sammakonreisiä ja kaprismajoneesia
Karitsaa prässinä ja kareena, vuohenjuustoperunaa ja lillinkiä
Paahdettua maitokiisseliä

12cl 2010 Rioja 8,60e

Ravintolakokemus: Kaartin Hodari&Hummeri

Aamupäivän ratoksi saatettuamme vanhemmat rautatieasemalle päätettiin pistäytyä lounaalla Hodarissa ja Hummerissa. Edellisenä sunnuntaina kävimme ensimmäistä kertaa kokeilemassa ravintolaa, joka on vielä kohtalaisen tuore tapaus Helsingissä, vaikka sen perustajat (Henri Alén ja Timo Linnanmäki) ovatkin jo vanhoja kettuja ja tuttuja ravintola Murusta ja naapurin Pastiksesta.

Edellisellä kerralla sunnuntaina käydessä tarjolla oli vain sunnuntai-brunssi menu kuuman koiran ja lisukkeiden merkeissä. Lisukkeissa olikin tarjolla perus aamupalan ainekset: munakokkelia, paistettu tomaatti, papuja, ranskanperunat ja pekonia. Rasvaa rasvalle. Tämä ei erityisemmin säväyttänyt enää yhden aikaan iltapäivällä ja koko lysti kustansi vielä 20e per naamari. Helsingistä saa kyllä 20 eurolla ihan kunnolisenkin aamupalan. Mieltä hieman rauhoitti talon tarjoama lasi skumppaa pronssimitalin kunniaksi.

Nälkä ajoi kuitenkin antamaan uuden mahdollisuuden. Sisään vyöryessä tarjoilija huomasi meidät heti ja toivotti persoonallisen iloisesti tervetulleeksi.
Menu oli simppelisti seinälle liitutauluun kirjoitettu. Vaihtoehtoina oli liha, kala ja vege, sekä "basic dogi".
Lyhyt ja ytimekäs.

Kaupat sai tehtyä nopeasti ja tarjoilija osasi suositella viinejä suppeasta, mutta mielestäni tarpeeksi laadukkaasta valikoimasta. Tarjolla oli punaista, valkoista ja shamppanjaa. Oluestakin löytyi ainakin Brooklyn lageria ja Laitilan mallasta. Jätin viinin  hyllyyn ja tilasin tuopin Kukkoa.

Pöydässä ei tarvinnut kauaa istuskella tyhjin käsin. Ympärillä ehkä puolen tusinaa ihmistä odotteli vielä eväitään, jotka järjestyksessä olivat kaikki meitä ennen paikalle saapuneet. Meni ehkä reilu viisi minuuttia kunnes kameraa sai alkaa virittelemään ampumakuntoon sapuskan saapuessa.


Ruoka oli hyvää. Söimme molemmat chorizo-octo dogit ja lisukkeina jaettavat parmesaaniranskalaiset ja coleslaw -salaatin.
Kanniston leipomon pullat oli tungettu huolella täyteen reippaankokoisia chorizo-lastuja (ihan sitä itseään), pieniä baby mustekaloja, sekä majoneesia, minkä otaksun olleen mustekalan musteella maustettu. Lisäksi oli tietysti se nakki (Perniöstä) ja paahdettua sipulia.
Parmesaaniranut olivat ihan hyviä, mutta coleslaw oli hieman mautonta. Se olikin lähinnä kaalia, porkkanaa ja majoneesia, eikä juuri tarjonnut lisäarvoa kokonaisuudelle. Pieni pyöräytys limeä tai muuta twistiä olisi kohdallaan. Tunnustusta täytyy antaa kuitenkin talon ketsupista, mikä oli positiivinen ylläri.


Ateriasta tuli sopivan täyteen. Ensi kerralla, ehkä lounasruoaksi pelkkä dogi olisi riittänyt tämän kokoiselle kääpiölle. Yhteenvetona kuitenkin palvelu jatkui ravintolan muutenkin leikkisää linjaa ja onnistui samalla olemaan asiantuntevaa ja hyvin huolehtivaa. Lounaan rauhottuessa tarjoilija tuli vielä lyhyen sananvaihtomme jälkeen esittelemään seinän kirjahyllyssä lojunutta vanhaa yläasteen keittokirjaa, mistä löytyi ohje mm. Jugoslavialaisille lihapullille. Mainittaakoot ettei Helsingistäkään saa moista herkkua. Lähtiessä jäi hyvät fiilikset varsinkin paikan persoonallisuudesta, mistä kiittäminen ammattitaitoista ravintolahenkilökuntaa. Tulen todellakin uudestaan!

Menu:
Octo-chorizo dog 8,50e + lisä juusto 1e
Parmesaaniranut 4e
Coleslaw 4e
Kukko lager 6,40e
Cola-light 2,90

Hintalaatusuhde oli mielestäni lounaalle ihan ok. Helsingissä syö saman henkisen lounaan kyllä alle kymmeneen euroon. H&H laskuttaa kilpailijoihin verrattuna laadusta ja palvelusta 3-4e enemmän.



perjantai 22. elokuuta 2014

Pannut kuumaksi!

Keittiössä teflonit jo käryää innosta soikeina ja tavaraa streamin täyttöön on luvassa.

Aluksi muutama sana kaikille teille lukijoille:
Haluan tulevaisuudessa täyttää tätä kohtaa "ravintolakokemuksilla" (ravintola-arvostelun ollessa turhan vahva sana), kotikeittiön reseptiikalla sille ruoanlaittajalle, joka valmistaa mämmiä joko vain itselleen tai sitten koko koti kohortille. Lisäksi tulen postailemaan toisinaan fiilistelyjä kotikulmilta, -keittiöstä ja maailmalta. Näiden kaikkien osa-alueiden toivon sytyttävän kipinää, tai ruokkivan tulta, tuota asiaa kohtaan, minkä allekirjoittanut kokee yhdeksi parhaista jutuista, mitä housut jalassa voi tehdä.

                                                                                                 - Puolihalvaantunut kokki